Operaatio kahvi

Miten italialainen kahvi upposi minuun? Pakko kertoa, etten ole vieläkään uskaltanut maistaa! Alkuaikoina otin (vahingossa) Café Americanon, kunnes tajusin että Café Latteenhan se maito tulee! Espressoa en siis ole vieläkään maistanut.

Kun olimme muuttaneet uuteen kotiimme, kaivoin ensityökseni Moccamasterin esille! Jes, vihdoin kunnon kahvia isolla K:lla ja isolla kupilla! Hotellin aamupalalla sai aina jotain outoja ylempänä mainittuja versioita kuumalla maidolla, itse halusin kahviini kylmää maitoa, suomalaisella tyylillä. 

Mutta, kuinka kävikään: kahvinkeittimen pistoke ei sopinut seinään! Miten voi olla, että EU:ssa on eri pistokkeet? Näin kuitenkin oli, pieniä suuria eroavaisuuksia.. Suoraan aamupalalta pistoke-ostoksille, jes! Nyt keitin toimii! Mutta.. Suodatinpussit? Missä ne ovat? Äh, jäivät matkasta, jonnekin vanhan kodin kaappiin piiloon.. no keitetään kahvit talouspaperin läpi. Jokainen tietää, että ei tule hyvää kahvia tällä tyylillä, ei edes suomalaisen makuaisteilla..

Suodatinpussit tilattiin netistä, kun ei niitä paikallisista ruokakaupoista löytynyt etsimisen jälkeen, ei edes Lidlistä.. kun suodatinpussit saapui, alkoi vuorostaan Suomesta mukaan otetut kahvit loppua. En ollut hamstrannut kahvia mukaan, matkassa oli 1,5 pakettia. Kaupoista löytyi sataa erilaista espresso-kahvia, mutta ei muuta. Lopulta löysin Lidlistä kahvipapuja, joissa oli maltillinen vahvuus (9/10) ja kuvaesimerkit Espresson lisäksi Caffe Cremaan, Cappuccinoon ja Latte Macchiatoon. Nämä kelpaisi. Pavut saisin jauhettua meidän antiikkisella käsikäyttöisellä myllyllä, joka mieheni suvulta on peritty! Käytin kyseistä myllyä myös Suomessa hätävarakahvin valmistukseen valmiin purun loputtua.  

Joka aamu käytin viisi minuuttia aamujumppaan jauhaessa kahvipapuja käsiä pyörittäen, kahden kuukauden ajan. Eräänä aamuna tuo kaunis posliininen laite tipahti kädestäni tuolle ihanalle laattalattialle ja lensi ympäri keittiötä. Sen pituinen sen myllyn tarina. Kävin hakemassa liimaa ja tarvikkeita ja kokeilin ensimmäistä kertaa Japanilaista Kintsugi-tekniikkaa. Kyllähän tuo kasassa on, mutta ei sillä enää ilman myrkytysvaaraa kahvia jauheta. Kävin samana päivänä elektroniikkaliikkeessä kysymässä sähkökäyttöistä kahvimyllyä, joita ei ollu valikoimassa. Joten tämäkin tilattiin netin ihmeellisestä maailmasta.

Tämän hetken kärsin ja join Moccamasterissa keitettyä Espressojauhatusta. Ei tuo oikeasti niin kamalaa ollut, että nyt on harkinnassa jo Espressokeitin! Uusi kahvimylly saapui ja Masterilla keitellään taas tuttua ja turvallista jauhatusta, mutta espressokupit on jo hommattu kaappiin. Ehkä jonain päivänä uskaltaudun siemaisemaan kupillisen tuota tervaksikin kutsuttua italian kahvia?