Pieniä kulttuurishokkeja

Ulkomaille muuttomme kuherruskuukaudet taitavat olla takanapäin. Olen nimittäin löytänyt yhden piirteen italialaisissa, jota en tykkää yhtään.. Me suomalaiset rakastamme jonottamista. Seisomme jonossa tuntitolkulla saadaksemme jotain ilmaista tai edullisempaa: kaupasta synttärikakun palasen ja kahvin, ämpärin.. ihan mitä vain. Mutta me jonotamme, osaamme sen todella hyvin. Jonottaminen on osa luonnettamme, samoin kuin joka paikassa etukäteen oleminen. Usein olemme 5-15 minuuttia etuajassa, ja tietenkin katsomme paikat läpi Googlen kautta. Ennen Googlea kävimme paikan päällä tarkastamassa oikeat ovet, parkkipaikat ja mahdolliset muuttujat matkalla. Ja kaikesta huolimatta tulemme vartin etuajassa. 

Toisin on Italiassa. Parhaimmillaan sovittu tapaaminen on venähtänyt lähes tunnilla. Yleensä kuitenkin maltillisen 10-15 minuuttia myöhässä, joskus jopa ajoissa! Hyvänä esimerkkinä lapsemme fysioterapia-aika on tunnin, välillä olemme ylikin ja seuraava odottaa nätisti. Näin, jos nuoremmalla on hyvä meno päällä. Ei se niin minuutin tarkkaa ole! Tai joku vinkkaa olevansa toimistolla neljältä, hän saapuukin puoli viisi. Me olemme olleet jo paikalla tasalta, tai oikeastaan vähän ennen. Tämä myöhästely ei minua niinkään haittaa, eihän meillä ole mihinkään kiire, ikinä. Olin myös tietoinen tästä liukuvasta ajankäytöstä, joten siksi se ei häiritse minun pikkutarkkaa päätäni.

Mutta palatakseni tuohon jonottamisen ihanuuteen. Sitä täällä ei osata, oikeastaan missään. Ei busseihin tai juniin mennessä, kaupan kassallakin saa pitää puolensa. Niin vanhat kuin nuoret rynnivät saman tien bussiin kuin suuri paha ajaisi heitä takaa! Ketään ei kunnioiteta, hyvällä tuurilla sanotaan pahoittelut, kun loikataan vauvaa kantavan ihmisen eteen oven edessä. Ja vaikka bussissa olisi selkeästi tilaa, ei ehditä odottamaan! Olemme monesti menneet bussilla rannalle tai ostoskeskukselle ja joka kerta bussin tullessa paikalliset tuntuvat panikoivan. Bussi ei ehdi edes pysähtymään, kun ihmiset alkavat tunkea itseänsä oven eteen. Jotkut menevät ensin testaamaan takaovea, mutta sen pysyessään kiinni he alkavat tunkeutua etuovelle jonon ohi. Ensimmäisillä kerroilla vanhempi tyttömme lähes panikoi, kun joutui ihmismassan mukana bussiin ennen meitä. Ei ihmisiä siinä vaiheessa kiinnostanut pieni lapsi niin paljoa kuin se oma p...enkki.  Lopulta, kun kaikki ovat bussin kyydissä, he antavat vauvan kanssa matkaavalle istuintaan, hyvätapaisia kun ovat.

Miehestäni tämä tapa on enemmän huvittavaa, itseäni se ärsyttää. Minut on opetettu huomioimaan muut ihmiset. Siksi tämäntyyppinen käytös on minusta välillä kerrassaan kamalaa. Ensi päivinä pidin naapurilleni autotalliin vievää ovea auki, kuten minulle on opetettu. Hän kertoi myöhemmin luulleensa minua italialaiseksi, mutta olin kuulemma liian hyvätapainen tai hän liian vanhan näköinen (hänen sanojensa mukaan)! Toisella kertaa täydessä bussissa leimasin toisen matkustajan lipun, kun hänellä oli vaikeuksia yltää leimauslaitteeseen. Pieniä asioita, joilla huomioida ihmisiä.

Olemme kyllä törmänneet myös oikeasti hyviin tapoihin useammassakin paikkaa. Ollessamme asioimassa kierrätysasioissa italialaiset päästivät meidät jonon ohi, koska meillä oli vauva mukana. Ei tarvitse itkettää toista, hoitakaa homma niin ei tarvitse turhaa olla jonottamassa pienen ihmisen alun kanssa. Pankissa ollessani avaamassa tiliä toi vanhempi miesasiakas pankin ”tytöille” ison kasan kirsikoita omasta puutarhasta. Raskaana oleville, vanhuksille ja alle kouluikäisille on laboratorioissa omat nopeat linjat, joihin pääsee jonottamatta, kassalla lasten kanssa kulkevalle saatetaan avata erikseen kassa, jotta ei tarvitse jonossa kärvistellä, ravintoloissa lapsille tuodaan paperia ja kyniä piirtämistä varten, vuokraisäntämme toi meille itse tehtyä salumia maistettavaksi, nam!

Kyllä täällä edelleen siis ollaan plussan puolella, pienet asiat joskus ärsyttävät, mutta ne ovat pieniä. Kaikkiaan ihmiset, kaupunkimme, ruoka ja ilmasto on minusta ihanaa. Aina ei voi elämä olla täydellistä, joten ehkä minä kestän tämän, ettei täällä osata jonottaa..