I giorni della Merla -italialainen kansantarina Mustarastaasta
I giorni della Merla tarkoittaa Rastaan päiviä. Tammikuun viimeiset päivät ovat italialaisen kansantarinan mukaan yleensä kaikista kylmimpiä. Mikäli ei ole, tulee keväästä märkä ja kylmä lämpimän sijaan. Vuoden ensimmäisen kuun kolmea viimeistä päivää kutsutaankin rastaan päiväksi. Mutta miksi?
Lopulta äiti-rastas palasi hakemaan poikasensa. Suoja oli löytynyt. Hän johdatti poikasensa savupiippuun, jossa oli mukavan lämmintä. Kolmen päivän jälkeen myrsky laantui tammikuun vaihtuessa helmikuuksi. Kun linnut nousivat savupiipusta, he olivat kaikki noesta mustia. Tämän jälkeen rastaat ovat aina syntyneet mustina.
Tarinassa on joka maakunnassa erilaisia vivahteita kiukkuisista kuukausista ihmishahmoihin. Yhden version voit lukea Heidin Italia -blogista. Meidän asuinalueen versio eroaa Heidin tarinasta siinä, ettei meillä tammikuu lainaa päiviä helmikuulta. Kolmannessa, hyvin erilaisessa versiossa kerrotaan nuorestaparista, jonka mies tippuu kylmään jokeen ja jäätyy kuoliaaksi pakkasessa. Nuori leski on surun murtama ja pukeutui loppuikänsä mustiin itkien menetettyä miestänsä. Tarinan mukaan naisen itkun voi kuulla vuoristoissa tammikuun viimeisinä päivinä.
Joka tapauksessa uskotaan, että vaikka talvi nimellisesti jatkuu maaliskuun puoleen väliin saakka, alkaa kevät voittaa tammi- helmikuun vaihteessa. Italialaisille nämä kolme päivää ovat kuin suomalaisille marraskuu. Synkkiä, kylmiä ja jopa sateisia päiviä. Helmikuu tuo lämpöä ja toivoa mukanansa. Usein helmikuussa haluaa jo itsekin istua parvekkeella auringossa, mikäli aurinko paistaa. Tammikuun aurinko ei vielä lämmitä samalla tavalla.
Mukavaa alkavaa helmikuuta kaikille!
*** *** *** ***
Kommentit
Lähetä kommentti