Italialainen koulujärjestelmä meidän silmin
Moni on kysynyt minulta eilisen ja tämän aamun aikana mielipidettä Italian Sisiliassa asuneen perheen koulu-kokemukseen. Olen kirjoittanut aiemminkin italialaisesta koulujärjestelmästä suomalaisen silmin.
Luin äidin kirjoittaman avoimen kirjeen Siracusa Newsista ja Ilta-sanomista. Kieltämättä ihmettelin äidin jatkuvaa vertailua Suomen koulujärjestelmään. Kyllä: koulujärjestelmät Italiassa ja Suomessa ovat aivan erilaiset, MUTTA koulut Italian sisälläkin saattavat olla todella erilaiset! 
Luin äidin kirjoittaman avoimen kirjeen Siracusa Newsista ja Ilta-sanomista. Kieltämättä ihmettelin äidin jatkuvaa vertailua Suomen koulujärjestelmään. Kyllä: koulujärjestelmät Italiassa ja Suomessa ovat aivan erilaiset, MUTTA koulut Italian sisälläkin saattavat olla todella erilaiset!
Oma kokemuksen italialaisesta koulujärjestelmästä on lyhyesti: antava ja vaativa.
Olemme itse saaneet lapsemme yksityiseen kouluun, sillä italiassa kunnalliseen kouluun tulee hakea jo puoli vuotta ennen koulujen alkua. Koulu sijaitsee muutaman kilometrin päässä meiltä ja matka taittuu yhdessä kulkien polkupyörällä. On totta, että Italiassa alakoululaiset lapset tulee saattaa kouluun ja hakea koulusta kotiin. Alakouluikäiset lapset ovat 6-11-vuotiaita. Mutta meidän koulussamme 4.luokkalaiset (9-10-vuotiaat) saavat palata yksin kotiin, mikäli me vanhemmat allekirjoitamme vastuulomakkeen, jossa kerromme olevamme vastuussa lapsesta tämän kotimatkan ajan. Lapsemme tätä matkaa ei tule jatkossakaan yksin kulkemaan, sillä matkalle mahtuu monta vilkkaan tien ylitystä ja haenhan sisaren päiväkodin puolelta joka tapauksessa samoihin aikoihin. En itse koe lasten viemistä tai hakemista koulusta mitenkään rankkana. Itsekin etätyötä tekevänä ja opiskelijana, lasten haku vain tekee päivään hyvän tauon hengähtää.
Päivät koulussa ovat pitkiä (viikossa 3*5h + 2*8h päivät), mutta sisältävät meidän koulussa kaksi taukoa: aamupäivällä kotoa tuotu välipala + ulkoilu 30min sekä pitkänä päivänä lisäksi lounas- ja ulkoilutauko 1h. Kyllä esikoinen sanoo välillä metelin olevan kova 22 hengen luokassa, mutta kertoo siitä huolimatta viihtyvänsä. Opettajakin saattaa joskus korottaa ääntänsä ja lapset joutuvat välillä rehtorin puhutteluun, mikäli eivät tottele opettajaa. Kukaan ei kuitenkaan halua rehtorin luokse, sillä sehän on noloa lapselle sekä vanhemmille..
Viikon aikana 3.luokkalaisella lapsellamme on 4 tuntia englantia, 2 tuntia liikuntaa, historiaa, tiedettä, matematiikkaa, äidinkieltä ynnä muita perustunteja. Lisäksi koulussa on joka vuosi shakkia, näytelmäkursseja ja it-tunteja kurssimuotoisesti. Lapseni kokeet ovat suullisia, jotka edesauttavat häntä ilmaisemaan itseään aivan eri tavoin kuin Suomessa. Matematiikassa on ratkottu "problemia", eli tarina-muodossa olevia laskuja jo ekasta lähtien. Vuosi vuodelta haastetta tulee lisää, muttei liikaa.
Kuopuksemme on saman koulun päiväkotipuolella: ryhmässä on 2 aikuista sekä noin 20 lasta. Ryhmä tekee kuitenkin tiiviisti yhteistyötä naapuriryhmän kanssa, joten ryhmäkoko on välillä 4 aikuista ja noin 40 lasta. Meteliä siis piisaa, aivan kuin Suomenkin päiväkodeissa. Päiväkodin puolella on aidattu piha, josta löytyy erilaisia leikki-juttuja, muovileluja ja kolmipyöriä. Usein iltapäivisin lapset haetaankin pihalta, jossa myös ulkoillaan lounaan jälkeen ennen päivälevon alkua. Talvisin tietenkin ulkoilu on harvinaisempaa, sillä italialaiset pelkäävät 10 lämpöasteen aiheuttavan influenssaa ja muita pahoja tauteja. Maksullisen jokapäiväisen lounaan lisäksi lapset saavat välipalaa aamuisin ja iltapäivisin. He ulkoilevat myös paljon lähipuistoissa ja tekevät bussimatkoja esimerkiksi kaupunkimme keskustan aukiolle.
Maksamme koulu- ja päiväkotia maksua yksityiselle koululle lounaineen noin 450€ kuukaudessa, mutta mielestäni jokainen euro on sen arvoinen. Lounas on kunnan tekemä ja pakollinen; kotoa ei saa kaupungissamme tuoda lounasta kouluun tai päiväkotiin. Mutta on meidänkin kaupungissa päiväkoteja, joissa ei pihaa ole ja kouluja, joissa ei ulkoilla. Tuttavani ovat kiertäneet ja tutkineet kouluja, joihin lapsensa laittaisivat ja kertoneet havainnoistaan. Olen myös tutustunut sattuman kautta useisiin opettajiin, jotka kertovat opettajien näkökulmasta arkeansa eri kouluissa. Täällä yksi opettaja saattaa tehdä työtunteja useampaan kouluun saadakseen täyden työviikon aikaiseksi.
Italiassa jokainen koulu on erilainen, jopa kunnan sisällä voi olla paljon eroja, saati sitten maakuntien välillä! Ei voi yleistää, että kaikissa kouluissa englannin taso on huonoa tai kaikkialla huudetaan eikä ulkoilla yhtään. Oma kokemukseni Italialaisesta koulusta on hyvä: se kasvattaa, on vaativa, opettaa tapoja, joita Suomessa ei oppisi. Se on erilainen, kuin Suomessa, mutta mielestäni se ei tarkoita, että se olisi huonompi.
Olemme itse saaneet lapsemme yksityiseen kouluun, sillä italiassa kunnalliseen kouluun tulee hakea jo puoli vuotta ennen koulujen alkua. Koulu sijaitsee muutaman kilometrin päässä meiltä ja matka taittuu yhdessä kulkien polkupyörällä. On totta, että Italiassa alakoululaiset lapset tulee saattaa kouluun ja hakea koulusta kotiin. Alakouluikäiset lapset ovat 6-11-vuotiaita. Mutta meidän koulussamme 4.luokkalaiset (9-10-vuotiaat) saavat palata yksin kotiin, mikäli me vanhemmat allekirjoitamme vastuulomakkeen, jossa kerromme olevamme vastuussa lapsesta tämän kotimatkan ajan. Lapsemme tätä matkaa ei tule jatkossakaan yksin kulkemaan, sillä matkalle mahtuu monta vilkkaan tien ylitystä ja haenhan sisaren päiväkodin puolelta joka tapauksessa samoihin aikoihin. En itse koe lasten viemistä tai hakemista koulusta mitenkään rankkana. Itsekin etätyötä tekevänä ja opiskelijana, lasten haku vain tekee päivään hyvän tauon hengähtää.
Viikon aikana 3.luokkalaisella lapsellamme on 4 tuntia englantia, 2 tuntia liikuntaa, historiaa, tiedettä, matematiikkaa, äidinkieltä ynnä muita perustunteja. Lisäksi koulussa on joka vuosi shakkia, näytelmäkursseja ja it-tunteja kurssimuotoisesti. Lapseni kokeet ovat suullisia, jotka edesauttavat häntä ilmaisemaan itseään aivan eri tavoin kuin Suomessa. Matematiikassa on ratkottu "problemia", eli tarina-muodossa olevia laskuja jo ekasta lähtien. Vuosi vuodelta haastetta tulee lisää, muttei liikaa.
Kuopuksemme on saman koulun päiväkotipuolella: ryhmässä on 2 aikuista sekä noin 20 lasta. Ryhmä tekee kuitenkin tiiviisti yhteistyötä naapuriryhmän kanssa, joten ryhmäkoko on välillä 4 aikuista ja noin 40 lasta. Meteliä siis piisaa, aivan kuin Suomenkin päiväkodeissa. Päiväkodin puolella on aidattu piha, josta löytyy erilaisia leikki-juttuja, muovileluja ja kolmipyöriä. Usein iltapäivisin lapset haetaankin pihalta, jossa myös ulkoillaan lounaan jälkeen ennen päivälevon alkua. Talvisin tietenkin ulkoilu on harvinaisempaa, sillä italialaiset pelkäävät 10 lämpöasteen aiheuttavan influenssaa ja muita pahoja tauteja. Maksullisen jokapäiväisen lounaan lisäksi lapset saavat välipalaa aamuisin ja iltapäivisin. He ulkoilevat myös paljon lähipuistoissa ja tekevät bussimatkoja esimerkiksi kaupunkimme keskustan aukiolle.
Maksamme koulu- ja päiväkotia maksua yksityiselle koululle lounaineen noin 450€ kuukaudessa, mutta mielestäni jokainen euro on sen arvoinen. Lounas on kunnan tekemä ja pakollinen; kotoa ei saa kaupungissamme tuoda lounasta kouluun tai päiväkotiin. Mutta on meidänkin kaupungissa päiväkoteja, joissa ei pihaa ole ja kouluja, joissa ei ulkoilla. Tuttavani ovat kiertäneet ja tutkineet kouluja, joihin lapsensa laittaisivat ja kertoneet havainnoistaan. Olen myös tutustunut sattuman kautta useisiin opettajiin, jotka kertovat opettajien näkökulmasta arkeansa eri kouluissa. Täällä yksi opettaja saattaa tehdä työtunteja useampaan kouluun saadakseen täyden työviikon aikaiseksi.
Italiassa jokainen koulu on erilainen, jopa kunnan sisällä voi olla paljon eroja, saati sitten maakuntien välillä! Ei voi yleistää, että kaikissa kouluissa englannin taso on huonoa tai kaikkialla huudetaan eikä ulkoilla yhtään. Oma kokemukseni Italialaisesta koulusta on hyvä: se kasvattaa, on vaativa, opettaa tapoja, joita Suomessa ei oppisi. Se on erilainen, kuin Suomessa, mutta mielestäni se ei tarkoita, että se olisi huonompi.
*** *** *** ***
Päivittelen myös pienempiä juttuja sekä Instagramissa että Facebookissa, joten rohkeasti klikkaa linkkiä; tykkää ja seuraa! Löydät muun muassa paljon pieniä extrapostauksia! Lukemisen iloa!
Kommentit
Lähetä kommentti