Käännöskukkasia ja kielimuurahaisia

Olemme asuneet nyt yli kaksi vuotta Italiassa. Olen alusta alkaen yrittänyt puhua italiaa, edes hitusen verran, jota olen tässä parin vuoden aikana oppinut. Alussa tämä tuotti haasteita, nykyisin pääasiassa suuria onnistumisen hetkiä. Olenkin kirjoittanut italian kielen alkeiden oppimisesta jo aiemmin useampaan otteeseen. Löydät loputkin tekstit tunnisteella "kielen opiskelu". Kesän kunniaksi päätinkin kirjoittaa joitain oudoimpia kömmähdyksiä ja tapahtumia, joita olen täällä asumisen aikana päässyt varsinkin ravintoloissa höpisemään.


Ravintolaan mennessämme olemme tilanneet myös juotavaa, ovviamente. Vanhempi tyttäremme ei limuista pidä, joten tilaamme hänelle usein mehua tai vettä. Ensimmäiset neljä kuukautta menin sitten tilaamaan hänelle joka kerta kalamehua (succo di pesce) persikkamehun (succo di pesca) sijaan. Ihmettelin vain joka kerta, miksi tarjoilija menee vaikean näköiseksi ennen kuin korjasi tilaukseni. Onneksi tyttäremme sai haluamaansa juomaa lasiin, eikä äidin tilaamaa. Lopulta eräs tarjoilija kohteliaasti korjasi virheeni, jonka jälkeen olen kyllä muistanut kumpi on kampi.

Kielen oppimisesta huolimatta ravintoloissa tilaaminen on vähän extremeä edelleenkin. Aina Googlekaan ei kerro ruokalistan sisältöä ja kaupungissamme harvassa ravintolassa on listoja englanniksi käännetty. Olen tilannut pizzaani kuivalihan näköistä teurasjätettä, joka on peittänyt kokonaisuudessaan pizzan. Ranskalaiset ovat normaali täyte pizzassa siinä kuin katkarapu tai makkara, joka on läheistä sukua HK:n Siniselle. Lihapullakastike (purkki)herneillä oli myös antoisa kokemus pizzan päällä. Lihaa ylikaiken rakastava mieheni tilasi alussa pariinkin otteeseen ”peperoni” pizzan kuvitellen saavansa mausteisen salamipizzan. Eteen tuotiin kuitenkin joka kerta pelkkää paprikaa täytteenä oleva versio. Diavolalla olisi saanut halutunlaisen täytteen tuon pizzan päälle. 
 
Olen myös ravintolassa pyytänyt kananmunatonta pasta-annosta muna-allergiselle tyttärellemme. Emilia-Romagnan alue on Italiassa tunnettu juurikin munapastasta, joten harvasta ravintolasta munatonta versiota löytää. Tarjoilija osoitti kahta annosta ja kertoi niiden annosten pastojen olevan munatonta. Onneksi minulla välähti nopeasti, sillä toinen annoksista oli Carbonara, jossa käytetään raakaa keltuaista kiinteyttämään annosta. Lisäksi jäätelöä ostaessa saa olla tarkkana ja joka kerta kysyä erikseen munattomat tai vegaaniset vaihtoehdot, joita onneksi on usein paljon.

Välillä myös tuntuu, että suomen kieltä puhuessa pitää olla todella varovainen. Naapurimme kertoi meidän tyttäremme oppivan toisilta lapsilta "pahoja sanoja". Selvisi, että tyttäremme huusi suomeksi ”Tuu tänne!” Tämä valitettavasti kuulosti naapureista sanalta ”puttane” (halventava sana naisesta). Kerroimme tyttärellemme, ettei tuota lausetta täällä kannata huutaa, sillä paikallisista se kuulostaa aivan muulta. Itsekin välillä huomaan huutavani tuota niin normaalia lausetta ja heti perään muistan, ettei ehkä kannata, varsinkaan omille tyttärille!

Tyttäremme tietää myös, että täällä ei kannata pyytää ”Katsomaan merta” rannalla ollessa. Olimme mieheni kanssa vuosia sitten Milanossa ravintolassa syömässä. Tarjoilija tuli siihen toisen tarjoilijan kanssa uteliaana kysymään, että mitä suomalaiset sanovat katsoessaan merelle. Pohdimme siitä hetken, ja lopulta mieheni ei niin hiljaa sanoi: ”Katso merta!” Tarjoilija alkoi nauramaan ja sanoi työkaverillensa, että mitä minä sanoin! Olimme itse vähän ihmeissämme, kunnes tarjoilija kertoi olleensa vaihdossa Tanskassa, jossa hänen Suomalainen kurssikaverinsa oli kovaan äänen huutanut rannalla näin. Italiaksi nämä kaksi sanaa ovat kirosanoja, ”two bad words” tarjoilijaa lainatakseni.
 
Onneksi nykyisin pahimmat mokat alkavat olla takana päin. Nykyisin keskustelen virkailijoiden ja lääkäreiden kanssa yllättävän sujuvasti italiaa ja juoksen iloissani ulos juttelemaan naapureiden kanssa, vaikka paljon normaalisanoja puuttuukin sanavarastosta. Alusta alkaen naapurimme ovat olleet kannustavia minulle ja jaksaneet kuunnella sönköttävää puhetta. Edelleenkin minulle on haastavaa puhua futuurissa tekemisistäni saati ymmärtää aina puhetta, mutta naapurimme jaksavat kuunnella. He ovat ihania!

Mukavaa elokuuta kaikille: Suomessa suurimmalla osalla on lomat jo lusittu ja paluu arkeen koittanut, meillä vasta alkamassa. Rakastan Suomen elokuuta ja olen innoissani, kun pääsen taas nauttimaan siitä ilman käännöskukkasia tai kielimuurahaisia.


*** *** *** ***
Päivittelen myös pienempiä juttuja sekä Instagramissa että Facebookissa, joten rohkeasti klikkaa linkkiä; tykkää ja seuraa! Löydät muun muassa paljon pieniä extrapostauksia! Lukemisen iloa!

Kommentit

  1. Sinulla on mainio blogi, jonka löysin nyt vasta kesällä. Itse en ole koskaan Italiassa asunut, vaikka siitä välillä aina puolitosissani haaveilen. Näitä kokemuksia on siis kiva lukea!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Katsotuimmat