Onko Italian kieli vaikeaa?
Olen oppinut italian kielen alkeet näiden vuosien aikana, kun olemme asuneet nyt reilun neljä vuotta Italiassa. Muuttaessamme osasin sanoa Ciao ja grazie. Sillä ei tässä maassa pärjännyt. On totta, kun sanotaan, että Italiassa tulee osata italiaa, mutta kyllä olemme yllättävissäkin tilanteissa englannilla pärjänneet.
Aloitin italian kielen opinnot jo Suomessa, kun muuttomme varmistui.. vain pari kuukautta ennen lähtöä. Kielen opiskeluiden alkuvaiheista voit lukea alla olevissa blogipostauksissani, joissa ensimmäisessä kerron alkeista, toisessa vuoden jälkeen ja kolmannessa puolentoista vuoden jälkeen etenemisestäni.
1. Italian kielen opiskelua nollasta (kymppiin)
2. Italian kielen opiskelua kympistä sataan
3. Italian kielen opiskelua sadasta ylöspäin
Mieheni tosiaan aloitti opinnot jo minua aiemmin, mutta joutui jättämään kieliopinnot kesken, sillä hänen koulunsa on englanninkielinen. Hänen energiansa menee täysin uusien asioiden oppimiseen ja sisäistämiseen vieraalla kielellä. Vuosien aikana hän on oppinut ymmärtämään keskusteluja hyvin kontekstista ja jopa lukemaan vähän. Mutta edelleen "ciao" ja "grazie" sekä "due cento grammi prosciutto crudo dolce, per favore" ovat hänen osaamisensa taso.
Lasten kielen oppiminen
Lapset eivät osanneet myöskään italian kieltä, miksi olisivatkaan! Olihan nuorempikin vasta alle 1-vuotias muuton aikaan. Esikoinen lähti syksyllä 2019 suorilta jaloin italian kieliseen esikouluun vuodeksi ennen ensimmäisen luokan alkua: sinne annoimme tukikuvat, joissa oli kuva vedestä (jano), ikävä (perhe) ynnä muita tukisanoja kuvineen auttamaan selviytymistä uudessa arjessa. Kuvia ei onneksi ikinä tarvittu ja esikoinen oppikin nopeasti kielen jokapäiväisessä kielikylvyssä. Ensimmäisellä luokalla hän oli kuitenkin edelleen ujohko ja opettaja kehoitti meitä puhumaan italiaa jopa kotona. Tähän emme oikein halunneet suostua, sillä puhuihan lapsi jo ulkona naapureiden kanssa italiaa. Koulumaailma vain jotenkin jännitti. Toisella luokalla haasteena oli lauseiden kirjoittaminen, joten hän aloitti iltapäiväkerhon, jossa sai tukiopetusta kirjoittamiseen. Tästä oli suuri apu ja halusimme jatkaa myös kolmannella luokalla iltapäiväkerhoa. Nykyään kummatkin lapset kertovat ajattelevansa asiat italiaksi ja uniakin riippuen unen aiheesta. Uskon, että bilinguismin vuoksi lapsilla on helppo oppia myös englantia, jota kummatkin ovat harjoitelleet jo eskarista lähtien. Esikoinen ei pelkää lausua englantia ja on kuulemma todella aktiivinen tunneilla. Häntä kiinnostaa kielien oppiminen ja hän haluaisi osata nykyään myös englantia yhtä hyvin kuin italiaa.
Myös kuopus aloitti italian kielisen eskarin kolmen vuoden iässä kaksi vuotta muuton jälkeen. Ensimmäisenä vuotena hän ei kuitenkaan sanonut oikeastaan grazien lisäksi muuta. Kävimme usein opettajien kanssa keskusteluja, miten saisimme lapsen rohkaistumaan eskarissa. Kesätauolla kuopus lopulta rohkaistui ja alkoi puhumaan eskarin alettua italiaa lähes suoraan myös esikoulussa. Kuopus oli pitkään puhumatta kummallakaan kielellä, mikä on kuulemma normaalia kaksikielisille lapsille. Nykyisin hän leikkii lähes aina italiaksi ja keskustelee muut asiat meidän kanssa suomeksi. Jos osallistumme leikkeihin, meidänkin tulee puhua italiaa hänelle.
Pakottaudu pois mukavuusalueelta
Mutta miten itse olen oppinut kieltä? Alkuun tietenkin kävin Duolingon läpi samalla ollen kontaktissa lähes päivittäin italialaisten naapureiden kanssa. Tämä auttoi kielitaidon ylläpitämisessä paljon! Päivittäinen tekeminen ja kielen kuuleminen. Tiedän, että minun pitäisi katsoa enemmän italian kielisiä televisio-ohjelmia, lukea enemmän kirjoja ja jopa kuunnella radiota ja musiikkia saadakseni kielitaitoa paremmaksi. Haasteina minulla kun on juuri kirjoittaminen ja kuullun ymmärtäminen. Nykyajan nettivempaimet saavat väsyneen minun katsomaan ennemmin yleä kuin Raita, jolloin tietenkään kielitaitoni ei kehity. Ja italiankielen sanojen yhdistäminen: viestittelimme naapurin kanssa lapsistamme, ja hän vastasi yllättäen: ”Mandamela!” Ihmettelin hetken ja katselin sanaa, kunnes ymmärsin ”manda me la” = ”lähetä hänet tänne”. Puheessa tällaisia pitkiä yhdistelmiä on vaikea huomata saati sitten kirjoituksessa!
Olenkin pyrkinyt päivittäin käyttämään LingoClip-nimistä appia, joissa voi harjoitella kolmen laulun avulla ilmaiseksi päivittäin: laulu kulkee ja sinun tehtävänä on valita neljästä sanasta puuttuvan sanan kohdalle oikea. Yksinkertaista, helpohkoa ja kaiken lisäksi kivaa! Kaikkiaan vaikka kielitaidollani pärjään jo lähes tilanteessa kuin tilanteessa, huomaan kaipaavani perusteita kielitaidolleni. Siksi kävinkin Lapin Yliopiston Italia 3- ja 4-kurssit, jossa sain vähän rakennettua pohjaa ja löytää syitä sille, miksi italian kielessä jotkin asiat kulkevat eri tavoin kuin Suomessa.
Olen myös aloittanut saksan kielen opinnot Duolingon ja kouluni kurssien avulla: ero italian kielen opiskeluun on valtava! Kun opiskelet kielen jokapäiväisen elämäsi ympärillä, kieli integroituu automaattisesti osaksi sinua.Italian kielessä minun ei tarvitse enää kääntää ajatuksissani kieltä, sillä ymmärrän sen kuitenkin pääpiirteittäin. Saksan kielen kanssa minulla on paljon haasteita, sillä en pääse käyttämään sitä samalla tavalla: en kuule tai puhu sitä edes viikottain. Jokainen lause saksan kielessä vaatii minulta ja aivoilta ni kymmenkertaisen ponnistelun muihin kieliin verrattuna, mutta en ole luovuttamassa, siksi aloitankin syksyllä saksa 3-kurssin koulussani.
Mutta onko Italia kieli vaikeaa?
On ja ei. Jos haluat opetella italian kielen, suosittelen etsimään jonkun kielikaverin, kenen kanssa käydä keskusteluja, vaihtaa musiikki- ja kirjaideoita (lasten- ja nuorten kirjat alkuun loistavia!) ja yleisesti vaikka vain keskustella säästä. Rohkeasti vain viestiä kotikaupunkisi Facebook-ryhmiin tai koulujen viestitauluille, jos sellaisia vielä on! Ryhmässä on voimaa, myös kielien opiskelussa!
*** *** *** ***
Kommentit
Lähetä kommentti